Viime yö oli paha. En ole saanut nyt useampana yönä nukuttua, koska on kuumempi mitä aikaisemmin on ollut täällä, mutta viime yö oli fyysisesti pahin.
Viime yönä se kuumuus, se tuntui keuhkoissani, kuin se olisi sisällä minussa. Tuska, sen lisäksi, että se tuntui se oli myös näkyvä. Onneksi miesystäväni hoksasi hakea pyyhkeen, kastella sen vedessä ja laittoi sen rintani päälle. Aika äkkiä se sitten helpotti. Puolisen tuntia, otin sen pois ja menin vessaan ja oksenin kaksi kertaa ja tuli rinnastani oli poissa.
On tämä kuumuus välillä aika tuskaa, täällä kalliossa, kiven sisällä: ei ole lähellä vettä, mihin hypätä (on se tuolla tunnin ajaomatkan päässä). Onko tosi, ettei kauniin ja tyylikkään taiteilijaresidenssirakennuksen sisällä ole ilmastointia eikä kylpyammetta. Kylpyammetta kaipaan kovasti. En sen takia että se olisi hienoa, vaan sen takia, että tästä kuumuudesta selviäisi huomattavasti paremmin. On täällä yksi tuuletin, joka ei toimi.
Työstän tällä hetkellä runoja ja tarinoita kuumuudesta, miten tästä selviää ja mikä on pahinta ja milloin se muuttuu pahaksi, se lämmin olo kuumuudeksi, sietämättömäksi. Eihän se ole heti sitä. Ja mietin, että menisin talvella jonnekin missä on hiton kylmää ja kirjoitan sitten kylmyydestä, mutta en ajatellut tehdä tätä niin tosissani, että terveys menisi.
Viime yönä nimittäin se jo tuntui siltä, että keuhkot ovat aikalailla tulessa.
Nyt tutkitaan patterit ja ilmastointijutut. Niissä on lumihiutaleen kuva, eikö se tarkoittaisi että se puhaltaisi kylmää tms. (mutta siitä huolimatta kuumaa puhaltavat...hmmm..... miten se oikein kiertää...tämä päivä siis tutkitaan ilmastointijutut kunnolla).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti