perjantai 3. lokakuuta 2014

Halvausmigreeni

Odottelinkin jo viikon pari
ja ihmetttelin,

selviänkö todella jo ilman sinun läsnäoloasi.

Saavuit sitten tänään aamusta kello kuusi.

Tiesit, mulla olisi töistä vapaata,
voisit olla läsnä ihan rauhassa.

Tulit ja herättyäni olit jo paikalla
menit kovana kipuna kehoani läpi.

Toit kaverisikin,
kuolemanpelon mukanasi,
ihan kuten menneisyydessänikin teit,

ahdistat minua
                         olemisellasi
ja pelko menee kipuna edestakaisin
                         minussa

Mieleni huutaa kivun nimissä

Anna minut sitten pois. Lähden kyllä. Perkele!

Pelkään ja uhkailen,
taas lähdin tähän leikkiin mukaan.

Ja ei mennyt hetkeä suurtakaan,
kun pelisi oli ohi,
otit kivun mukaasi,
veit kuolemanpelon

ja jätit minut taas tähän

elämälle,

niin kuin aina ennenkin teit.