lauantai 1. kesäkuuta 2013

Tyttötaidetta (eli runo tyttönä olemisesta ja tyttöjen leikistä)


Oli vuosi 1979
ja olin yhdeksänvuotias
pieni tyttö

en tykännyt kammata hiuksia
enkä jaksanut olla kauniisti.

Ja minulla oli toive
jota toivoin joka ilta hartaasti
ja aamuisin pettyneenä   
olin vain yhdeksänvuotias
                                                    tyttö.

****    ****    ****    *****    *****
  
Leikitään  yhdessä

ollaan mies ja vaimo
eikä meillä olisi lapsia

oltaisiin aina sovussa
eikä me tapeltaisi.

Pussattaisiin vain ja oltaisiin silleen. 

Näin kun äiti toi juhlista miehen meille
ja ne tekivät sitä,
tiedän siis milleen.

Mene kontalleen ja tämä mies on täällä takana
ja ottaa sinusta kiinni ja..

Ei se noin mene.
Tiedän vaikken ole nähnytkään
noin tekevät koirat eikä ihmiset.

Meidän äiti ei ole koira.
Huudat vihaisena kasvot punaisena.

Eikä me enää koskaan leikitty
miestä ja vaimoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti