keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Julkinen päiväkirjani tänään

Koijusaaressa ollaan, äidin luona. Lauantaina tultiin tänne Juhon kanssa ja nyt on jo keskiviikko. Perjantaina Juho saa rakennusmestarin paperit eli perjantainahan pitäs olla sitten Oulussa.

Se on nyt kesäkuu. Ja vuorotteluvapaasuunnitelmissani oli että aloitan viimeistään kesäkuussa tunnekokoelman loppuun työstämisen. Tarkoittaa mulle että se tulee joskus oikeasti valmiiksi. Ja sitä että oikeasti teen sitä jotenkin tosissani taas. Joulukuussa 2013 olisi jonkunlainen vakavasti otettava versio valmis. Ajateltiin kustantajan kanssa että keväällä 2014 sen voisi jo julkaista. Eli nyt kesäkuussa 2013 on alettava oikeasti ja tosissaan sen kanssa tekemään töitä

Jos saisin työskentelyapurahaa ajalle tammikuu 2014 - kesäkuu 2014. Silloin se tulisi varmemmin valmiiksi kesäksi. Mutta katotaan nyt miten ja koska tulee. Ja mitä tapahtuu. Tämä on todella vaikea teos. Olen kirjoittanut sen vähintään viisi kertaa valmiiksi. Siis olen kuvitellut oikeasti niin että nyt se on riittävä ja toimiva teos. Olen käyttänyt hitto tähän teokseen ainakin neljä kesälomaani, ä l y t ö n t ä. Ja sitten on mennyt jonkun aikaa ja päädyn siihen että se on ihan kesken tai paskaa ja eikun uudestaan ja alusta työstämään tunteita. Jotain jättänyt olemaan ja jotain uutta lisää.

Nyt on varmaan oikeasti kymmenes kerta ku olen aloittanut sen uudestaan alusta.

Nyt se alkaa vuorostaan Kuolemasta. Nyt vasta tajusin sen tässä kirjoittaessani että aloitan tunnekokoelman kuolemalla. Että kuolema tulee ensin ja Suru.

Jotkut tuntemani kirjailijat eivät ruukaa paljastella näin mitä kirjoittavat, mutta ei sillä ole niin merkitystä enää mulle, koska vaihdan näköjään alkua useaan kertaan. Ja olen huomannut ettei mulla oikeastaan ole enää salaisuuksia. On mulla yksityisyyttä. On asioita joita en kerro, mutta ei nekään ole mitenkään salaisuuksia, ne ovat vain omiani. Eikä niitäkään ole paljoa.

En pidä omanani mitään mistä luulen olevan jollekin toisellekin apua tässä elämässä. Näköjään niin.

Tänään tarkistin toiseen otteeseen kolmannen teokseni (Kierre), oli tullut kirjan taittajalta. Vain yksi korjaus oli jäänyt tekemättä. Kolmannen kirjani kansia en ole vielä nähnyt. Ne kannet jännittävät kovasti. Ja saan ensimmäisen kerran kirjaani kovat kannet. Hitsi että se on mulle paljon se.

Ensi viikolla saan Mistä voimani -tekstini italiaksi käännettynä. Ja sitten teetän niistä monisteita, ensin laitan Marianne Lukkarisen maalaukset tekstien alle ja sitten vien painoon ne ja otan julisteet mukaan heinäkuussa Italiaan.

Italian residenssissä tulen työstämään tunnekokoelmaani. Olen työstänyt tätä tunnekokoelmaani ensimmäisen kerran Italiassa vuonna 2011, Kreikassa vuonna 2012, Ranskassa vuonna 2012 sekä 2013, Espanjassa vuonna 2013, Tallinnassa vuonna 2012, Norjassa vuonna 2009 sekä 2011, Ruotsissa vuonna 2011. Ja Suomessa aloittanut teoksen työstämistä ensimmäisen kerran joulukuussa 2007. Silloin aloitin sen tarinalla, jossa Ikävä tuli hahmona luokseni. Tekstiä on paljon. Käytännössä tulen taas hylkäämään puolet kokonaan. Ja puolet meinaan vielä saada lisää. Hylkään ne, jotka olen todistanut myöhemmin vakavemmiksi tai ihan toisiksi tai useammaksi tunteeksi.

Olen ankara tässä kokoelmassa itselleni.
Olen todella ankara tunteille.

Eilen kirjoitin myös pitkästä aikaa runomuotokuvan. Eräs nainen tilasi sähköpostin kautta runomuotokuvan lahjaksi äidilleen. Kirjoitin ja lähetin sen tulostettuna tilaajalle. Olen nyt huomannut että on  mukavempaa ja miellyttävämpää ja ammattitaitoisempaa tehdä runomuotokuva tilaustyönä valokuvasta kuin kymmenessä minuutissa siinä hetkessä. Katselen kuvaa päivittäin vähintään kolmen päivän ajan. Kirjoitan välillä käsin mitä näen kuvassa ja sitten kolmantena tai neljäntenä päivänä otan kuvan ja muistiinpanot tietokoneen vierelle ja alan työstämään runomuotokuvaa valmiiksi. Ja teen varmaan yhteensä yli kymmenen eri versiota ennen kuin olen siihen tyytyväinen ja tiedän että nyt runomuotokuva on mulle totta eli valmis. Ja siinäkin menee aikaa vähintään pari tuntia. Nykyään tiedän, että Aika on hyvästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti