tiistai 16. huhtikuuta 2013

Matkustan, jotta näen lähelle.

Kunhan saan tämän koneen pakattua ja löydän toisen sukkani niin jatkan matkaani taas. Olen nyt ollut pari vuorokautta Kittilässä. Tyttäreni ja hänen perheensä luona. Minulla on lapsenlapsi, toisella vuodella oleva lapsi. Olen käynyt hänen luonaan, hänen elämänsä aikana yhteensä neljä - viisi eri kertaa. Ja nyt tällä reissullani huomasin että meille on tullut arki vastaan. Huomasin sen siitä, että minua eilen laiskotti. Ei väsyttänyt vaan laiskotti olla läsnä, niin kuin arjessa ruukaa joskus tehdä.

Lapsenlapseni meni tänään hoitoon ja minulla tuli heti mieletön ikävä. Itku kurkussa taas täältä lähdössä. Että niin mikä arki ja missä? Ja kaipaan kyllä jo poikaanikin kovasti. Vaikka hän on jo pian 17-vuotias ja ihan varmasti pärjää, eikä niinkään kaipaile äitiään. Silti, kun olen täällä Kittilässä, minusta se poikani kuuluu myös tänne meidän kanssamme. Kaipaan muitakin kotoani, Juhoa ja Essiä myös. Olen tällainen joka kaipailee. Haluaa matkustaa ja mennä ja sitten välillä vaan kaipailee.

Tämä että lähin yksikseni reissuun, teki taas tehtävänsä. Näen lähelle. Näen kaiken mitä meillä on Limingassa. Näen kaiken mitä minulla on siellä ympärilläni. Näen kaikki tärkeät. Näen kaiken missä olen riiippunut. Näen heidät, joita en ole tavannut. Näen ehdottomuuteni. Voi että olen taas ehdoton. Näen rajat olemiselle ja sille miten en ole.

Katson mielessäni ihmisiäni: tuttuja, ystäviä, puolituttuja, sukulaisia, työkavereita jne. Ja nyt taas näen heidät ja näen taas itseni. Katson ja näen milloin ja mihin valheeseen olen ja olemme suostuneet ja näen sen milloin ja missä vain totuuteen.

Minulla on eräs ystävä, joka on hieman katkera ja hän sanoo useasti ettei sillä ole merkitystä. Moneen eriasiaan toteaa... ettei sillä ole merkitystä. Ainoa minkä kielsin. Kun hän sanoi, ettei totuudella ole merkitystä. Olin erimieltä. Mielestäni se on asia, jolla on AINA merkitystä. Totuudella. Olkoot se sitten oma totuus, toisen totuus, meidän totuus, heidän totuus. Sillä on aina merkitystä sille, jonka totuus se on. Näköjään työstän tunnekokoelmaani koko ajan.

Nyt tietokone laukkuun, sukan metsästämiseen ja Rovaniemeä kohti. Ja autossa musiikkileikit käytäntöön.

1 kommentti:

  1. Kaipaus. Miten onkaan mun sydämessä myös tuo sana :) Aina tuttu asia.

    VastaaPoista