keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Valta

Tänään olen ollut tosi väsynyt. Olin tietokoneella viime yönä klo 03 asti. Ja aamulla puol kahdeksan aikaan ylös ja töihin.  Väsyttää mahdottomasti. Nukuin viime yönä yhteensä noin tunnin ajan. En tajua miks aloitin tän kirjoittamisen jo nyt, kolmisen päivää sitten. Ja tiedän, että teen sitä sitten käytännössä koko ajan - seuraamalla tilanteita, kuuntelemalla, ajattelemalla   k o k o a j a n    ja sitten lopuksi kirjoittamalla aiheesta jotain ja sitä kautta sitten myöhemmin syntyy puheruno.

Ja niin kauan, että saan valmiiksi sen, mikä on tarkoitukseni saada valmiiksi. Olkoot se joku tietty runo, kokoelma, runonäyttely, jonkun asian sisäistäminen ja ymmärtäminen tms.

Ja tänään olen törmännyt sellaiseen asiaan, kun ihmiset eivät uskalla olla omaa mieltänsä. Vaikka he ensin ovat mieltänsä ja oikeassakin, he voivat kääntää kelkkansa ihan täysin jos joku toinen onkin ihan erimieltä.

Ja kuvittelevat, että niin me oltiinkin tätä mieltä. Ja me ajateltiin näin. Muutetaan täysin käsitystä ja mieltänsä kun joku toinen ihminen on niin suurta, että kuvitellaan ettei itsellä saa enää olla omia
s i l m i ä millä näkee. Omaa suuta millä puhua.

Vierestä kun katsoo ja huomaa sen, ja sen että se on ihan aitoa ja totta sille joka unohti oman totuutensa ja oman mielipiteensä ihan täysin ja sen mitä on nähnyt. Se kuulostaa aika käsittämättömältä, mutta tiedän se on ihan totta ja selvä asia sille joka menetti hetkessä oman äänensä ja se toisen suuremman henkilön mielipide onkin sitten heidän yhteinen oma mielipide.

Yht´äkkiä sitä onkin äänetön ja ihan hymysuin, unohtanut itsensä ja sen mitä aikaisemmin sanoi, koska joku toinen sanoo että eikun näin se meni, näin me ajatellaan.

Oikeastaan nyt käsitän vasta mitä tarkoitan. Mielipidehän voi muuttua aina. Ja sehän on joskus keskustelujen tarkoituskin,että mielipide muuttuu jollakin.

Miehän yritän tässä kaunistella vain valehtelemista. Tässähän on kyse valehtelemisesta. Ihmiset alkavat valehtelemaan, koska pelkäävät olla yksin erimieltä tai yksin oikeassa tai ainoa joka näki miten se meni oikeasti. Ainakin jos edessä on ihminen, jolla on valtaa. Ja loppujen lopuksi kyse onkin sitten pelosta. Ihmiset pelkäävät olla mieltänsä, ainakin ainoa, joka on erimieltä, toistamieltä.

Kaisa 2.1.2013

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti