Olin eilen kauneimmassa konsertissa sitten vuoden 2006 (olin tuolloin sinun ensimmäisessä konsertissasi). Ja olen todella ylpeä sinusta Teemu. Eilisessä konsertissa oli sinun sovituksia ja sävellyksiä Virpi Lehmuskedon runoihin akustisen ensemblen esittäminä. Sanat olivat raikkaat, positiiviset ja onnelliset. Ja musiikki ja sanat olivat yhtä.
Tykkäsin kovasti myös jazz-osuudestasi, silloin olisin halunnut nousta paikaltani tanssimaan.Ja huiluosuuttasi jännitin kovasti ja ihan turhaa, sekin meni hyvin. Mielessäni ajattelin välillä, että hyvyys ja rakkaus on läsnä ja kaikki menee hyvin. Haen noin voimaa, jos jännitän kovasti, jostain syystä se auttaa minua. Ja niinhän se auttoi nytkin. Olit sie Teemu rakas siellä lavalla niin kaunis ja pystyssä pysyvä komea mies. Ja hyvin toimit juontajanakin loppuun asti. Ja musiikki ja sanat sulautuivat toisiinsa luontevasti.
En ymmärrä oikeastaan eri soittimista mitään. Mutta osaan kyllä kuunnella niitä. Ja sie Teemu soitat pianoa lahjakkaasti ja hyvin, etten osannut kuunnella sitä itkemättä. Ja kun pääset lavalle soittamaan, voi sitä voimaa mikä sinun käsistäsi lähtekeekin, se on huikeaa ja kaunista kuunneltavaa sekä katsottavaa.
Huomasin tykkääväni erityisesti myös viulun äänistä.
Olen onnellinen, että tulin tänne Helsinkiin ja olin eilen konsertissasi.Ja mietin vielä monta kertaa sitä, että sie olet luonut nuo sävellykset. Sie olet tehnyt nuo musiikit ja kaikki oli niin kaunista, ja koko porukka oli siinä mukana, koko konserttiväki.
Teemu, sinä olet rakas. Ja toistan vielä, olen niin ylpeä sinusta. Kiitos Teemu.
Sinun siskosi Kaisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti