keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Keskustassa

Vasta tänään uskalsin mennä uudestaan käsikirjoitukseni kimppuun. Valvottujen öitteni jälkeen, ja vasta nyt keskiviikkona, sunnuntain jälkeen. Eikä se enää tuntunut ollenkaan niin järkyttävän kamalalta, tarina, jota puen runoiksi.

Muokkasin sitä kaksi tuntia täällä Helsingissä Cafe Vanhassa. Ja seuraavaksi alan miettimään uusia runoja sinne tarinan väliin. Tällä hetkellä näin kaksi paikkaa, jotka tarvitsevat jotain parannusta, uutta runoa, aiheet ovat näihinkin aika synkkiä tai ikäviä. Pitää löytää fiilis joka on tuskainen. Katuva. Tietäväinen. Mutta en mene vielä siihen.

Nyt katson ikkunasta ulos. On paljon ihmisä. Kävelevät edes takaisin. Kukaan ei pysähdy. Ja loskainen on keli. Kun tulin satoi lunta, nyt näyttää että räntää. Ovat menossa jonnekin tai  tulossa jostakin. Ihmiset. Ei yhtään eläintä näy. Joku vanhempi mies, juttelee ohimeneville ihmislle, tai yrittää jutella. Ei oikein näy onnistuvan siinä. Luovutti ja lähti.

Nyt mie haluan lähteä ikkunaostoksille ja sitten syömään.

Käsikirjoitukseni edistyy ja olen jo parempi senkin suhteen. Hymyilyttää - Helsingissä ja runoilijan elämää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti