Olipa vain taas uni ja jatkoa yhdelle toiselle unelleni, jonka näin n. viikko sitten.
Ja uni meni näin:
Mulla oli laivassa työpaikka, siellä oli luurankoja ja haamuja ja ne haamut halvaannutti ihmisiä ja visko minuakin mihin sattuu. Joku miehistöstä näki sen, mutta piti sitä ihan normaalina asiana. Menin välillä, työpäivän loputtua rantaan ja taas seuraavana päivänä laivaan ja taas rantaan.
Sitten sanoin:
"Ei tuonne laivaan voi enää mennä, siellä kuolee ihmiset tai sitten miehistö sairastuu". Koko muu miehistö nauroi mulle ja sanoin: "Lyödään vetoa. Saatte 100 euroa jos olen väärässä ja mie saan 100 euroa jos olen oikeassa. Oikeastaan saatte 200 euroa jos olen väärässä". Niin varma olin siitä että olen oikeassa.
Ja jäin yksin rannalle, kun muu miehistö souti laivalle töihin. Olin rannalla aamusta yöhön asti, seisoin siellä ja kuulin rantaan asti kun laivan miehistö oli hädässä ja paniikissa laivalla. Enkä voinut asialle rannalla ollessani enää mitään. Ja lopuksi koko laiva syttyi tuleen. Ja olin harmissani kun muu miehistö ei uskonut sitä mitä aikaisemmin näkivät.
Ajattelin alkaa käyttämään keskeneräisessä Johanna tarinassani näitä unia hyväkseni. Laitan unet Johannan uniin ja se uskoo ne kaikki todeksi ja alkaa toimimaan sen mukaan oikeassakin elämässä (suunnittelen ja toivon vain, eihän mulla ole enää ees MUKA aikaa kirjoittaa sitä).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti