torstai 25. heinäkuuta 2013

Reissullansa

Tänään menimme galleristi- ja taiteilija Donato Rizzin luokse.

Eilen Marianne ja Mikko olivat tavanneet Donaton niinku vahingossa kirkkoonmeno reissullansa.

Ja galleristi oli sitten yllättäen kiinnostunut taiteestamme. He sitten sopivat, että menisimme tänään näyttämään hänelle Mikon sarjakuvia ja Minun ja Mariannen Mistä voimani -näyttelymme.

Meillä oli sitten tapaaminen tänään klo 17.00.

Laitoin tietoisesti itseni niin kauniiksi, kuin 38 asteen kuumuudesssa voi kaunis olla. Ajattelin, että jos tässä pitää hävetä vielä omaa suoruuttaan kirjoituksissaan niin hävetään hitto nättinä sitten.

Näin Donaton ja ihastuin heti, oli siinä itsevarma ja komea mies. Saateri! Hitto, että minua jännitti hulluna ja vielä kun hän luki sen Kierre-mainokseni (italiaksi)

ja näin hänen j ä r k y t y k s e n, enkä tiennyt miten päin olla, kun hän kysyi: Sinunko tämä kirja on?

Sitten hän sanoi, että ottaa Mikon sarjakuvia ja meidän Mistä voimani -näyttelyn galleriaansa näyttelyyn. Ja neuvoi, miten me kehystetään ne ja kertoi, että ensi viikolla tehdään mainokset ja sitten kutsut ja on kuulema juhlat, joissa on paljon viiniä,  Italiassa Materassa. Eivät ole viralliset vaan tuttuja ja sukulaisia, niin se on luvallista.

Käsittämätöntä !

Ja  pelkäsin ihan hulluna, että mitä se itsevarma, komea mies sanoo teksteistäni. Jännitin, vaikka olenhan jo kyllä tottunut mitätöintiin.

Sitten se itsevarma, komea mies Donato katsoi suoraan silmiini ja sanoi: 

- Tykkään näistä teksteistä. Ovat  todella syvällisiä ja tuntuvat heti, eikä vain sydämessä vaan joka paikassa.  Eikä pinnallisuutta yhtään. Nämä ovat totta.

Ja ymmäräsin kaiken hänen äänensaävystä ja käsien liikkeistä (ja kyllä minulle myös suomennettiin se).

Kiitin ja sanoin, että tykkään myös hänen töistään.

Ja minulla oli hiki. Hitto, että olin kauhusta hikinen.

Mitä teen kun tekstejäni aletaan oikeasti kehumaan? Hikoilen ihan hulluna ja haluan pakoon.

Tämän on oltava unta, mutta ei hätää, olen päättänyt olla heräämättä.

3 kommenttia: