maanantai 8. heinäkuuta 2013

Äären ympärillä on kylmä muuri

Hei Pia !

Luin tänään autossa matkalla Oulu- Liminka teoksesi Äären ympärillä on kylmä muuri loppuun. 
Minusta se oli juuri sen pituinen kun sen piti ollakin. Oli asiaa hyvin, ei liikaa eikä liian vähän. Juuri sopivasti. 

Jännitin ja odotin loppua kovasti. Ja se loppui todella kunnioittavasti, hienosti. Luin ja itkin autossa sivulla 122. Kyyneleitä kuivatessa sanoin: Onpa vain kun sai minut tässä lopussa vielä itkemään. Mies vieressäni kysyi: Mikä siinä itkettää? Mie: Ei sitä voi selittää. Mies: Lue se lause mistä se itku tuli. Mie vastaan nauraen: Ei se ole mikään lause ku koko tarina ja hetket siinä ja sen loppu ja koko juttu tuli minuun läpi kirjan päättyessä. Se on hienoa se.

Ja Pia, se missä kohtaan tämä teoksesi nimi mainittiin, nerokasta. Ihastelin sitäkin kovasti. Hyvin hoksattu nimi valinta. Tärkeä kohta teoksessasi.

Ja on niin kuin kaksi hetkeä, se kun sitä luki/lukee ja se kun sen on lukenut ja se jää tajuntaan mietittäväksi, ei katoa siinä kun kirjan kannet menee kiinni.

Kaunis on teoksesi Äären ympärillä on kylmä muuri. 

Tästä kannattaa olla todella ylpeä ja kiitollinen, niin kuin varmaan oletkin.

Ystävällisesti, Kaisa Halmkrona


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti