perjantai 15. maaliskuuta 2013

Tulevat vielä kolmas ja neljäs

Se on jo maaliskuu puolessavälissä ja neljättä tulevaa teostani ahkerasti opiskelen. Nyt on opiskeltu mustasukkaisuutta, mikä on siinä sairaalloista mustasukkaisuutta, mikä tervettä mustasukkaisuutta. Milloin pitäisi hakeutua hoitoon ja milloin pitäisi juosta mustasukkaista ihmistä pakoon. Ja vasta nyt käsitän menneisyyttäni ja itsenikin tämän asian suhteen. Kateuden lainasin kirjastosta uudestaan, se jäi liian pinnalliseksi mulle päähän. Ja häpeä on mukanani. Lainasin sen ystävältäni. Olen autossa, matkalla Kuusamoon ja huomenna menen Kuusamon kaupunginkirjastoon kirjoittamaan ihmisistä runomuotokuvia.

Kustantajani soitti eilen ja sanoi, että keskiviikkona pitäisi olla kolmannen teokseni nimi tiedettynä. Miesystäväni kävi työhuoneellani ja tulosti kolmannen käsikirjoitukseni. Tarkoitukseni olisi Kuusamon reissun aikana lukea se läpi ja sillä mielellä, että keksisin hyviä, sopivia nimiehdotuksia. Mutta tämä neljäs keskeneräinen käsikirjoitukseni on vienyt minut tunteineen, etten vielä tällä ma tkalla siis alkanut lukemaan sitä kolmatta teostani ja miettimään nimiä, mutta huomen illasta siis sitä. Ja ylihuomenna menen poikani kanssa Rukalle laskettelemaan, siellä voin, mäessä, miettiä sitä nimeä. Ehdotuksia.

Olen muuttunut. Näen aina teoistani muutokseni. Ja teen asioita toisin kuin ennen. Toimin erilailla kuin ennen. Ja tämä, että on kaksi teosta oikeasti kesken yhtaikaa. Ja työstää molempia yhtaikaa, vuorotellen kuitenkin. Tämä tekee tehtävänsä. Tämä on ihan uutta ja jännää, ja mielenkiintoista. Kirjoittaminen ja työstäminen muutenkin on yksinäistä hommaa. Ja ymmärrän täysin että tässä voi oikeasti seota.

Tähän neljänteen teokseeni kuuluvat haamut, kuolleet ihmiseni. Jotenkin uskomatonta, unissani tulee joku kuollut ihminen tai muuten mietin jotain kuollutta ystävääni, läheistä kun jotenkin yhdistän jonkun tunteen siihen. Opiskeluni myötä. Ne tulee niinku hakematta ne "haamut". Ykskaks vain tajuan, että ai, tunsikohan hän tätä tunnetta ku teki just noin jne. Omistan neljännen teokseni myös haamuille, jo kuolleille ihmisilleni.

Yhtenä päivänä luin kolmisen tuntia tietoa mustasukkaisuudesta ja kirjoitin muistiinpanoja ja sitten menin luovaan tanssiin tanssimaan. Se mustasukkaisuus oli niin läsnä jokaisessa tanssissani ja musiikissa mitä kuulin. Tuli monta tarinaa mustasukkaisuudesta, tanssiessani. Saa nähdä miten käy häpeän kanssa.

Hyvää viikonloppua kaikille !

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti