Käsikirjoitukseni vaikuttaisi siltä, että olisi aika lähettää se toiseen kertaan kustantajalle luettavaksi. Olen tehnyt kaikki korjaukset mitä sovimme ja lisäykset. Lisäykset ovat aikamoisia. Rohkeita. Huh!
Odotan vielä loppu viikkoon. Ennen kuin lähetän sitä mihinkään. Luotan jo aikaan. Käyn vielä illalla ja perjantaina kunnolla läpi sitä. Mulla on mennyt päivärytmit sekaisin. Valvoin aamu puoli viiteen asti. Heräsin kyllä kymmeneltä, mutta menin aika äkkiä takas sänkyyn ja heräsin vasta yhden aikaan. Miesystävänikin teki vielä aamu kymmeneltä lopputyötään. Laittoi sitten yhdeltä nukkumaan kun mie nousin ylös. Ei oikein hyvä tällaiset rytmit.
Ainoa järkevästi oleva ihminen huushollissani on tällä hetkellä 16 vuotias poikani. Toivottavasti hän ei ota meistä mallia tämän asian suhteen. Toissa "yönä" nukahdin vasta aamu seitsemän aikaan. Tämä oli yksi syy, miksi jäin vuorotteluvapaalle sen ajaksi kun kirjoitan keskeneräiset teokseni loppuun. En nuku silloin niin kuin hyvä olisi. Nukun huonosti tai sitten liian vähän.
Mutta kyllä mie tästä alan ns. normaaliksi taas. Heti kun olen lähettänyt teokseni taas kustantajalle. Siinä on sitten sellainen lyhyt tauko muulle kirjoittamiselle ja lukemiselle, olemiselle eli elämisille.
Onpas nyt tässä ihmeellisiä yhteensattumia. Tai ei ne nyt niin ihmeellisiä ole. Olen jo oppinut, elämässä on niin paljon yhteensattumia, että ne kuuluvat elämään.
VastaaPoistaKirjoitit vihasta autoasi kohtaan. Ihmettelit runouttasi. Minä sain eilen luettua erään Viha -kirjan, jossa myös puhuttiin runoudesta. Käypä lukemassa blogistani. http://luovahahmo.blogspot.fi/2013/01/zenmestari-ja-runous.html
Kiitos. Kävin lukemassa ja laitoin sulle kommenttia.
VastaaPoista